Anturisignaalien tutkiminen

Juhani, Ilari

 Tutkimme auton anturisignaaleja oskiloskoopilla. Oskiloskooppi jota käytimme, oli merkiltään picoscope ja siihen kuului itse oskiloskooppi, tietokone ohjelma ja läppäri sekä tarvittavat johdot.



Kuvassa näkyy oskiloskooppi josta toinen pää on kytkettynä tietokoneeseen ja toisessa päässä on 4 kanavaa mitkä on mahdollista johdottaa sitten autoon.

Oskiloskoopille luodaan mittauspisteet irroittamalla mitattavan anturin liitin, johtoja jatketaan ja välille laitetaan haaroitus pala. Oikea mittauspiste tulee tarkistaa auton kytkentäkaaviosta esim. autodatasta tai tolerancedatasta. toinen picoskopesta tuleva johto kuuluu yhdisatää auton maihin.

Tietokoneella olevasta ohjelmasta valitaan vain mitattava kohde ja softa osaa antaa oikeanlaisia yksiköitä ja suhteita, niin ei niitä tarvitse itse estsiä. Kyseisessä kuvassa on kampiakselin asentotunnistimen signaali, mitä tutkitaan alempana.



Kampiakselin asentotunnistin mitä tutkimme on peräisin diesel golfista. Kyseinen asentotunnistin on mre-anturi tyypiltään.
Kampiakselin asentotunnistimen oskiloskooppi signaali:
https://youtu.be/tH5-GPL41LQ


Tutkimamme ilmamassamittari on peräisin samasta golffista ja se on tyypiltään kuumalanka mittari.

Yläpuolella näkyvässä kuvassa on ilmamassa mittarin signaali tyhjäkäynnillä ja vasemmassa kuvassa signaali kun autoa kuormitetaan ja se imee enemmän ilmaa.





Ilmamassamittarin signaali part 1:
https://youtu.be/8HwHKPv3czo

Ilmamassamittarin signaali part 2:
https://youtu.be/wjvywc6M5L8


Seuraavaksi tutkimme minkälaisia käppyröitä tulee imusarjan absoluuttisesta paine anturista. Viereisessä kuvassa on kytkentäkaavio mistä päättelimme oikean mittauspisteen.

Map anturin signaali oskiloskoopilla sekä testerillä:
https://youtu.be/HP9hRw-XmRM



Sytytyslaitteiston oskiloskooppi signaali:
https://youtu.be/3iU7jRp66GU









Lamda antureiden oskiloskooppi signaalit:
https://youtu.be/xvKyyDf4WwQ

Autossa, josta katsoimme oskiloskooppi signaalin, oli 4 karvaiset zirkon-jäännöshappitunnistimet. Signaali mitattiin mustista johdoista








Oskiloskoopissa korkea jännite arvo tarkoittaa rikasta seosta ja matala laihaa.


Koska mittasimme molempia antureita samaan aikaan vertailun vuoksi, joutui piuhaa haaroittamaan aika paljon.

Sininen käyrä on lambda ennen katalysaattoria ja punainen jälkeen. Sininen käyrä seilaa rikkaan ja laihan seoksen välillä ja seosta säädetään ns. jatkuvasti näiden anturitietojen perusteella, tästä syntyy tuo vaihtelu laihan ja rikkaan seoksen välillä. Punainen käyrä käyttäytyy hyvin tasaisesti nousee ja laskee hyvin rauhallisesti autoa kierrättäessä. Näiden anturi tietojen perusteella voimme päätellä että katalysaattori ja molemmat lambdat ovat kunnossa.




Nokka-akselin asentotunnistimen oskiloskooppi signaali:
https://youtu.be/9ZFRLI1IUwI

Sekvitimme kytkentäkaaviosta minkävärisestä piuhasta saadaan anturin signaali tieto. Kyseessä on hal-anturi eli johtoja oli tyypillisesti 3.

Anturin johdotus ja mittauspisteet.

Anturi antoi 3 peräkkäistä signaalia, mikä todennäköisesti kuvaa yhtä nokka-akselin kierrosta. Jokaisen signaalin kohokohta ja välissä oleva rako todennäköisesti tarkoittaa sylintereiden yläkuolokohtia